maanantai 23. toukokuuta 2016

Kävelyrunouden Suomen ensi-ilta

Kävelyrunoilijat kiersivät Valkeisenlammen Kuopion Runofestivaalin päätteeksi sunnuntaina 22. toukokuuta 2016.
Kävelyrunouden Suomen ensi-ilta nähtiin sunnuntaina 22. toukokuuta 2016 klo 12.00 Pushkinin patsaalla Valkeisenlammen rannalla Kuopiossa.

Motto
Kävelyrunous on ennen muuta ekologista runoutta, hiljaista juurtumista ja yhteisöllistä taidetta, joka uusiutuu suusanallisesti.

Heikki Niemisen veistos "Kevät" sai kuulla ensimmäiset kävelyrunot.
Vas. oululaiset Lassi Kalleinen, Sirkka Mattila ja Jorma Räisänen,
lahtelainen Jorma Martikainen ja kuopiolaiset Ilona Sares, Jyrki
Heikkinen ja Jukka Kervinen. 
Kävelyrunouden lähtöviiva löytyy Joseph Beuysin sloganista: "Jokainen ihminen on taiteilija." Kävelyrunouden maalissa odottaa maailman muuttaminen samalla tavalla kuin Beysin sosiaalisessa kuvanveistossa, jossa taiteen keinoilla pyritään yhteiseen hyvään. Näin myös runous voi olla osaltaan ratkaisu maailman yhteiskunnallisiin ja ekologisiin ongelmiin. Jos runoilen sinulle kävellessäni, tai kuorin perunan, ja teen sen mahdollisimman huolellisesti, että saisit mahdollisimman hyvän runoperunan, se on laajennetun taidekäsityksen mukaan taidetta.

Toteutus 
Käytännössä kierretään Valkeisenlampi ja polun varrelta löytyy runouteen liittyviä rasteja, jotka imponovoivat ihmistä tärkeimpään: keskustelemaan toisen kanssa runouden kautta. Reitti jatkuu Bierstuben kautta Sampoon, jossa jaetaan kaikki rastit kiertäneelle palkinto. Mutta mikä, koetappa arvata?

Dogma 
Mikrofonin käyttökielto. Jos tavallinen puhe ei kuulu, voi kävellä lähemmäs.
Jyrki Heikkinen kirjoitti runon Alavan kirkkoa silmällä pitäen.
Paperin käyttökielto muutoin kuin valmiiksi tuhlattuina paperituotteina, kuten runokirja taikka wc-paperi.
Arvostelukielto. Kävelyrunoutta ei voi arvostella eikä saa arvostella, ainoastaan dokumentoida, mutta ei koskaan paperille painetussa muodossa. (Arvosteluna kehuminen on sallittua jopa suotavaa, sillä "kehukee lissee tekkee nii hyvvee". Lisäys kävelyllä 22.5.2016)
Moottorikielto. Autolla taikka muulla öljyvehkeellä ei saa tulla paikalle eikä polulle, mutta jalkojen jatkeena pyörätuoli sallittu.
Jyrki Heikkisen runo
Alavan kirkolle.

Rasteista
Ukkokodin pysäkki alppiruusupuutarhassa ja Antti Immosen
veistos saivat oululaisen Lassi Kalleisen
runoilemaan.
Ensimmäinen runo, Pushkinin patsas
Toinen runoilija, Naispatsas lammen kaupungin päässä.
Kolmas taiteilija, Piruntappo-bunkkeri eli Alavan kirkko.
Neljäs kävelijä, Ukkokoti
Viides ihminen, Ruusupuutarha.
Kuudes aikuinen, Leikkikipuisto.
Seitsemäs veljes, Bierstube ja Sammon kysymys: Mikä on kävelyrunoilijan juoma?

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Kävelyrunoutta Pushkinin synttäreillä 22.5.2016

Kuopion Runofestivaalin päätteeksi juhlitaan jälleen Pushkinin synttäreitä sunnuntaina 22. toukokuuta 2016 klo 12.00 alkaen Valkeisenlammen rannalla.

Lähinnä runoilija Jyrki Heikkisen kanssa olemme miettineet jotain uutta juhlintaa patsaan iloksi. Sen jonkin hienon, pienen kiekuran saattaisi nimetä esimerkiksi kävelyrunoudeksi.

Kävelyrunouden motoksi ovat muotoutumassa sanat, joita voimme virittää lisää synttäreillä:

Kävelyrunous on ennen muuta ekologista runoutta, hiljaista juurtumista ja yhteisöllistä taidetta, joka uusiutuu suusanallisesti.

Kävelyrunouden käytäntö Pushkin synttäreillä voi tarkoittaa vaikkapa tätä:

kierretään Valkeisenlampi ja polun varrella on runouteen liittyviä rasteja, jotka imponovoivat ihmistä tärkeimpään: keskustelemaan toisen kanssa runouden kautta. Reitti jatkuu Bierstuben kautta Sampoon, jossa jaetaan kaikki rastit kiertäneelle palkinto. Mutta mikä, koetappa arvata. 

Kehitteillä on myös kävelyrunouden dogma, josta lisää Puskinin patsaalla tavatessa.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Myrskyä, sadetta ja rakeita

Mirko Lehtomäki soitteli Pushkinille flamingo-tyylillä.
Kuopion Runofestivaalin 2015 päätteeksi vietettiin jälleen Pushkinin synttäreitä Valkeisenlammen rannalla. Tällä kertaa tuulisessa ja sateisessa kelissä. Heittipä juhlan päätteeksi rakeitakin, joita päästiin pakoon kuusten juurelle.

Sakari Levä hankki matkarahoja
733-sivuisella romaanillaan 
Jalat muistavat maan (2013). Nimimerkki
Levä ei halua esiintyä sähköisessä todellisuudessa,
vaan ainoastaan elävässä elämässä.
Sään lisäksi piknikväkeä harvensi samaan aikaan satamassa järjestetty sarjakuvafestivaali. Sarjakuvien takia vakiovieraista esimerkiksi Reijo Holopainen ei ehtinyt patsaalle, vaan vasta ensimmäiselle synttäreiden jälkeiselle keitaalle Bierstubeen.

(Viimeinen keidashan löytyy aina Samposta, jossa tönkkösuolattu muikku odottaa lasissa olutta seurakseen. Siinä vaiheessa patsaalla tönkkösuolatuksi kylmettynyt olo alkoikin sulaa.)

Jope Pitkänen.
Tuore lavarunouden Suomen mestari AP Kivinen, jonka kitarointia kaipailin patsaalle, laittoi viestiä, että tiivis viikonloppu ja Jyväskylässä odottavat kuviot veivät jo Maijan kanssa tien päälle. Sen sijaan Tampereen karsinnan voittanut finalisti Sakari Levä ei meinannut päästä tien päälle kuin liftaamalla. 

Toisena konstina Sakari kaivoi matkalaukustaan myytäväksi oman romaaninsa Jalat muistavat maan (2013), jonka jatko-osaa hän kirjoittaa parhaillaan Tampereella. Proosan välissä runoja tulee, jos on tullakseen.

Jos sarjakuvafestarit veivät vieraita, niin toisaalta ne toivat patsaalle ensimmäisen kerran Jope Pitkäsen Suonenjoelta. Myös kuopiolainen Raimo Turjanheimo yllätti runokukon ojentamalla punaviinipullon. Raimo oli kuulemma nauttinut niin monta kertaa synttäriviineistämme, että oli edellisellä kerralla luvannut tarjota omiaan. Ja niin tapahtui; viimeiset pisarat valutin taiteilija Sasu Kermanin mukiin. 

Lisäksi vanhoja muisteli taiteilija Sari Hakala palauttamalla viime kevään synttäreillä lainaamansa Hannu Mäkelän romaanin Pushkinin enkeli (2013), josta luimme otteita. Tällä kertaa tulkittiin vain runo "Muistomerkki" (1836) Lauri Kemiläisen suomennoksena ja Sinisen tornin (2014) Ekelöf-runo. Ex tempero -runokin saatiin Kotkan puulaakikarsinnan voittajan Mirko Lehtomäen veljeltä.

Myös AP Kivisen kitarointipuolen hoiteli tällä kertaa Mirko Lehtomäki veljensä ja Itävallasta Erasmus-vaihtoon Kuopioon saapuneen ystävänsä kanssa. Flamengon sijasta Mirkon soittotyyli ristittiin flamingo-tyyliksi.

Kahdesta tarjolla olleesta Hanna Partasen kalakukosta viimeisiä liisteitä nautittiin rakeita paossa kuusten juurella. Kukko oli erinomaista, runokukko Rytkösen uunissa lämmitettyä, mutta kylmä kyyti ei loppunut tähän. Patsaalta lähtiessä Kermanin koira puraisi näpeistä. Minkähän merkki sekin oli? Ehkä ensi keväänä patsaalle ei enää palata. Jos ei Pushkin, niin ainakin Dostojevski jonkun juonen kehittelisi tuosta puraisusta. Nyt se jää nähtäväksi.

Sasu Kermanin kaveri, Olavi Rytkönen ja Sari Hakala raekuuron tauottua poistumassa kuusten juurelta ja patsaalta kohti ensimmäistä keidasta.

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Pushkinin synttärit su. 24.5.2015 klo 12:00

Pushkinin synttäreitä juhlitaan 16. kerran Kuopion runofestivaalin päätteeksi Valkeisenlammen rannalla sunnuntaina 24.5.2015 klo 12:00 alkaen.

Puheista ei ole niin tietoa, mutta perinteisen kalakukko- ja juomatarjoilun tuovat paikalle Kuopio Festivals ja R-kukko.

Puheita saati runoja odotellessa voi lukea professori Timo Vihavaisen blogista mainion johdatuksen pyhäisen synttäripäivämme teemaan: "Pushkin elää. A.S. Puškin –sankari runoilijana." 

maanantai 26. toukokuuta 2014

Solja Krapu: "Tangeerata Pushkinia", 2014


Solja Krapu juhli Pushkinin syntymäpäiviä 2014 runollaan "Tangeerata Pushkinia".


Minä kaivan sormilla soraan ja
sementtiin
sellaista se on kun on runoilija

Meillä kotona oli vino lattia
Sen jälkeen
olen elänyt liian suorassa
Pushkin ja
Tumi Turusen Pushkin.
maailmassa
Sanon sen tässä ainoastaan siksi
että käytän itseäni esimerkkinä
Sitä runoilijat tekevät

Suomalainen runoilija kaataa kaljaa
kaverin kitaraan
Kuulin sen yhdessä laulussa ja
varastin sen tähän
Sitäkin jotkut runoilijat tekevät
‒ varastavat siis

Kansallisrunoilijat kuolevat nuorena
Se ehkä ei ole kiva tavoite

Mutta ainahan voi
olla köyhä ja elää rikkaana
elää kuumeisesti ja sytyttää
roihuja
uudistaa jokunen maailmankieli
olla niin erilainen että kaikki
samaistuvat
pukeutua kuin hautajaisiin
poistua kaikista juhlista
viimeisenä

Runoilija tarvitsee ihmisiä
ja runoilijan pitää olla yksin
Aina ei siis ole helppo olla
runoilija
Kaksintaistella –
siihen tarvitaan kaksi
Rakastaa –
siihenkin tarvitaan vähintään
kaksi

Vaikka oikeastaan tarvittaisiin
ainoastaan yksi runo
Se Yksi ja Ainoa Runo
missä suorat leikkaavat toisensa
se mikä tuntuu
ja miten se sanotaan
Sillä sitten eläisi
ei enää tarvitsisi tehdä yhtään
mitään

silloin olisi helppoa olla runoilija
pääsisi pahvikuvaksi
kirjakauppaan
saisi olla sana ristikossa
istua Arto Nybergin sohvalla
ja tangeerata Pushkinia

Tumi Turunen ja Pushkin. Vas.
Lassi Kalleinen, oik. Jere Vartiainen.
Kuopion Runofestivaalin päätteeksi Solja Krapu esitti runonsa "Tangeerata Pushkinia".  Toisia Soljan runoja Olavi talletti YouTubeen, ja ne löytyvät täältä.

Valkeisenlammen rannalla saatiin nauttia myös Runopuulaakin edellisillan SM-finalistien runoista. 

SM-finalisti
Kalle Talonen Turusta.
Mukana olivat muun muassa Tomi Astikainen, Illmari, Annukka Hautala, Lassi Kalleinen, AP Kivinen, Kalle Talonen ja Jere Vartiainen. Lisäksi esiintyivät ainakin Lealiisa Kivikari, Jukka Kervinen ja Oona Jama.

Jukka Kervisen Venäjällä tapaamaan runoililijan Arthur Matjejevin runon "Pompoux Poutine" tulkitsi Tomi Astikainen. Runon loppusäkeet kuulin näin, ennen kuin luin Pushkinin patsas
Sasse, kukko ja sakset.







runoon liittyvän otteen Hannu Mäkelän romaanista Pushkinin enkeli (Tammi 2013):
SM-finalisti
Illmari Helsingistä.

And the dumb are gonna speak,
Small animals love Poutine.

Jere Vartiainen ja Tomi Astikainen
esittivät "Yöllisen dialogin", jota
kuvasivat Olavi Rytkönen vas, ja
Lealiisa Kivikari oik.
Poutine, he's a good soul

Mercy for him, people.

Dont yell at the little one.

Varsinaisen yllätysvieras oli kuitenkin kuopiolainen Tumi Turunen, joka lahjoitti Vestäjille tulevia tarpeita varten aikonaan Venäjältä hankkimansa hopeavärisen Pushkinin pienoispatsaan. 

Oona Jama.
Yllätys oli myös se, että Runokukon toineen pää Olavi Rytkönen unohti puukkonsa kotiin. Niinpä kaksi kalakukkoa leikeltiin parempiin suihin Fiskarsin sakseilla.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Ilkkurunoilija A. S. Puschkin

"Helmikuun 10 päivänä oli wiisikymmentä wuotta kulunut kirjailija A. S. Puschkinin kuolemasta."
Sanomia Oulun kaupungista ja läänistä löysin ensin kustantaja Touko Siltalan viime kesänä Messilässä suosittelemasta Annamari Sarajaksen esseekokoelmasta Tunnustuksia. Suomen ja Venäjän kirjallisen realismin kosketuskohtia (WSOY 1968) ja sen jälkeen alkuperäislähteenä myös täältä.

"Wenäjän paraimmat kirjailijat ovat olleet ja owat nytkin mestareja käyttämään satiria (iwaa) ajatutensa ja kuwiensa esittelytapona. Gogol, jota on Wenäjällä naturalistisen, puhtaasti realistisen (elämän todellisuutta kuwaawan) koulun perustaja s. o. elämämme totuuden kertoja, oli samalla Wenäjän etevin ilkkurunoilija / - - / Mutta ei iwakaan ole vapaa Puschkinin waltavasta waikutuksesta. Jo hänessä oli piirteitä, jotka sinnepäin vetivät..." (Arvid Järnefeltin "Kirje Venäjältä oululaisessa Kaiku-lehdessä

26.2.1887)

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Ruotsin ja Pushkinin enkelit syntymäpäivillä 2014

Solja Krapu.
Pushkinin syntymäpäivien 2014 tähtivieraaksi saapuu runoilija ja kirjailija Solja Krapu Uumajasta. Krapu on kaksinkertainen lavarunouden Ruotsin mestari ja hän on esiintynyt aiemmin Kuopion SM-puulakeissa ja Runofestivaalilla. Hän oli mukan myös viime vuotisella Pushkinin patsaan runopiknikillä.

Tällä kertaa Krapu esittää omaa tuotantoaan, josta osa sivuaa Pushkinin tekstejä.

"ALEKSANDER SERGEJEVITSH PUSHKIN syntyi 26. toukokuuta 1799 ja kuoli tammikuun 29. päivänä vuonna 1837 juliaanisen kalenterin mukaan, mutta tätä vanhaa ajanlaskua noudattaa Venäjälläkin enää vain ortodoksinen kirkko. Gregoriaanisen kalenterimme mukaisesti synnyin- ja kuolinpäivät ovat kesäkuun kuudentena ja helmikuun kymmenentenä."

Näin alkaa kirjailija Hannu Mäkelän luku "Lopuksi" romaanissa Pushkinin enkeli (Tammi 2013).
Kuva: Tammi.

Juliaanisen kalenterin mukaan juhlimme siis tänä vuonna Pushkinin syntymäpäiviä päivää liian aikaisin sunnuntaina 25.5. klo 12.00 alkaen.

Kuopion runofestivaalin päätteeksi aioin tulkita Mäkelän romaanista sivut 238 - 240, jossa kerrotaan Valkeisenlammen rannan Pushkinin jalustaan hakatun runon Exegi monumentum syntytarinaa.